|
Raivolan kylä
RAIVOLAN KYLÄ
Raivolan kylä on tunnettu lehtikuusimetsästään
ja runoilija Edith Södergranista. Raivola oli kuitenkin
paljon muutakin.
| Kylä oli Kivennavan suurin taajama.
Raivolassa oli v. 1939 taloja 402, kun muissa Kivennavan
kylissä niitä oli kolmen ja 103 välillä. Asukkaita oli
ennen toista maailmansotaa parisentuhatta.
|
|
Raivolan
asukasluku saattoi kuitenkin 1900-luvun alussa kesäkuukausina
runsaasta huvila-asutuksesta ja matkailijoista johtuen
nousta jopa lähelle kymmentätuhatta henkilöä. Raivolaan
tuli v. 1900 peräti 18 junaa vuorokaudessa.
Kylä jakautui Ylä- ja Ala-Raivolaan
sekä lisäksi asemanseudun ympäristöalueeseen. Tunnettu
paikka oli myös Suomenkylän mäki, josta avautuivat komeat
näköalat. Kylätaajaman läpi kulki lähes neljän kilometrin
pituinen valaistu suurkatu, jonka ympärillä asutus levittäytyi
kaupunkimaisen tiiviinä. Asemalta johti kylän keskustan
tuntumaan parin kilometrin mittainen teollisuusraide.
Kylän keskustan kiintopiste oli ortodoksikirkko
sitä ympäröivine hautausmaineen. Raivolassa oli paljon
tämän uskontosuunnan edustajia ja oma seurakuntakin.
Onkamojoen ja Roslivo-järven rannat
olivat vehreydessään ja rantahietikkoineen suosittuja
kesänviettopaikkoja. Raivola ja eteläisen Kannaksen
alue yleensäkin oli erittäin runsaan huvila-asutuksen
aluetta etenkin 1900-luvun alussa.
Kylässä oli vilkasta teollista toimintaa
ja parisenkymmentä kauppaliikettä. Galkinin voimalaitos
tuotti sähköä, kotelotehtaassa valmistettiin lähes kaikki
Suomen tupakkateollisuuden tarvitsemat kotelot. Kylästä
löytyivät myös karamellitehdas ja saha. Leikkikalujen,
saippuan ja limonadin valmistus tehtin kylän tuotantona.
Raivolassa oli 1800-luvun alussa perustettu rautatehdas,
ruukki, joka lopetti toimintansa 1872.
Lehtikuusimetsä
Edith Södergran kirjoittaa ensimmäisen
runokirjansa ensimmäisessä runossa: "Minä näin
puun, kaikkia muita suuremman, tavoittamattomia käpyjä
täynnä".
| Tsaari Pietari Suuren aloitteesta perustettu
Raivolan lehtikuusimetsä oli ja on vieläkin mahtava
luonnonmonumentti ja huomattava matkailukohde. Se sijaitsee
Lintulanjoen varrella kolmisen kilometriä Raivolan asemalta
etelään.
Metsän tarkoituksena oli alun perin
varautua toimittamaan Kronstadin laivanveistämölle laivanrakennusmateriaalia.
Siihen tarkoitukseen sitä ei kuitenkaan koskaan käytetty.
Aika ajoi ohi ja laivanrakennusmateriaalit muuttuivat.
Metsän pinta-ala oli enimmillään yli
100 hehtaaria. Nyt lehtikuusia on parinkymmenen hehtaarin
alueella. Suurimmat puut ovat yli 50-metrisiä. Metsä
on ollut ja on edelleenkin metsäntutkimuksen kohteena.
Hakkuut ja sota eivät juurikaan ole
lehtikuusia vahingoittaneet. Laho ja myrskyt sen sijaan
ovat tehneet tuhojaan. Asiantuntijat uskovat, että muutaman
vuosikymmenen kuluessa metsä tulee häviämään.
|
|
Edith Södergran (1892-1923)
Runoilija Edith Södergrania, "Raivolan
erakkoneroa" pidetään modernin runouden sanansaattajana.
Hän on eräs kirjallisuudenhistoriamme omaperäisimpiä
ja uraauurtavimpia kirjailijoita. Keuhkotautiin 31-vuotiaana
kuolleen suomenruotsalaista syntyperää olevan runoilijan
arvo on ollut jatkuvassa nousussa. Södergran on eräs
luetuimmista kirjailijoistamme ja hänen runoteoksiaan
on käännetty parillekymmenelle kielelle.
|
| Edith Södergranin neljä suomennettua
runokokoelmaa ovat: "Runoja", "Syyskuun
lyyra", "Ruusualttari" ja "Tulevaisuuden
varjo".
Runoilija syntyi Pietarissa, mutta
eli aikuisvuotensa Raivolassa. Pitkien muualla vietettyjen
sairaalajaksojen aikanakin hän kirjoittaa kaivanneensa
Raivolaan.
Edith Södergran on haudattu Raivolan
taajaman lävitse kulkevan tien varrella sijainneeseen
omaan puutarhaansa ortodoksikirkon vierelle. Hänelle
pystytetty muistokivi tuhoutui 1939. Wäinö Aaltosen
veistämä uusi kivipaasi pystytettiin 1960-luvulla. Siitä
on tullut tuhansien turistien suosittu "pyhiinvaelluspaikka".
Myös nykyinen paikallinen asujaimisto
arvostaa Södergrania. He ovat mm. pystyttäneet patsaan
Södergranin "Totti" -kissalle. Roshinon kirjastossa
on pienimuotoinen Södergran-museo.
|
|
|
